Yliannostus



Keywords: yliannostus, levensmiddelen voedsel voedselveiligheid
Description: food-info

Tähän ryhmään kuuluvat B-vitamiinit ja C-vitamiini. Kun nämä vitamiinit havaittiin ensimmäisen kerran, ne nimettiin koeputkien merkintöjen mukaan. Koska myöhemmin huomattiin B-koeputkessa olevan useita vitamiinin muotoja, nimettiin ne lisäksi numeroin: B1-vitamiini, B2-vitamiini jne.

Tiamiinin suositeltu päivittäinen saanti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) on miehille 1,4 mg ja naisille 1,1 mg. Tämä saadaan normaalista monipuolisesta ruokavaliosta. Tiamiinin puutosta havaitaan lähinnä alkoholisteilla. Myös paastoavien ja laihduttavien tulee huolehtia riittävästä tiamiinin saannista.

Tiamiini esiintyy elimistössä pääasiassa osana tiamiinipyrofosfaattia (TPP), joka on välttämätön koentsyymi energia-aineenvaihdunnassa. Lisäksi sekä hermoston että lihasten toiminta ovat riippuvaisia tiamiinista.

Pitkäaikainen tiamiinin puutos voi aiheuttaa beri-berin, jonka oireita ovat hermostovauriot ja lihasheikkous. Beri-beriä esiintyi ensimmäisen kerran Kaukoidässä valkoisen riisin käytön yleistyessä. Lievän tiamiinin puutoksen oireita ovat sydämen rytmihäiriöt ja vajaatoiminta, ruokahaluttomuus, väsymys, lihasheikkous, kävelyvaikeudet, mielen sekaannus ja lamaantuminen.

Normaalia suuremmat tiamiiniannokset vaikuttavat hermostoon mm. aiheuttamalla yliherkkyysreaktioita, jonka seurauksena ilmenee heikkoutta, päänsärkyä, ärtyisyyttä ja unettomuutta. Myös verenkierto voi häiriintyä aiheuttaen pulssin nopeutumisen.

Riboflaviinin suositeltu päivittäinen saanti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) on miehille 1,7 mg ja naisille 1,1 mg. Riboflaviinia tarvitaan kasvuun, joten sen tarve on suhteessa suurempi lapsilla ja raskaana olevilla.

Hyviä riboflaviinin lähteitä ovat maito ja maitotuotteet sekä liha- ja kananmunaruoat.

Kuten tiamiini riboflaviini toimii koentsyyminä hapetus- ja pelkistysreaktioissa vaikuttaen energian vapautumiseen ravinnosta. Riboflaviinilla on merkittävä tehtävä energia-aineenvaihdunnan loppupäässä.

Riboflaviiniin ei liity varsinaista puutostautia. Mahdollisia puutosoireita ovat iho-oireet mm. haavaumat suupielissä ja silmäkulmissa. Riboflaviinin alhainen saanti voi aiheuttaa myös valon arkuutta (fotofobia) tai haavaumia suuhun (cheilosis).

Valo ja säteilytys tuhoavat riboflaviinin, mutta se kestää hyvin kuumennusta. Riboflaviinia voidaan käyttää myös lisäaineena, E101.

Niasiinin suositeltu päivittäinen saanti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) on miehille 19 mg NE (niasiini ekvivalentti) ja vastaavasti naisille 15 mg NE. NE tarkoittaa elintarvikkeessa olevaa niasiinin kokonaismäärää, johon lasketaan mukaan myös se niasiinimäärä, joka pystytään teoreettisesti muodostamaan sen esiasteesta, tryptofaanista. Elimistö voi muodostaa 60 mg:sta tryptofaania yhden milligramman niasiinia.

Hyviä niasiinin lähteitä ovat liha, siipikarja ja kala sekä täysjyvävilja ja pähkinät. Kasviksista eniten niasiinia sisältävät sienet, parsa ja vihreät lehtimäiset vihannekset.

Molempia niasiinin koentsyymejä, NAD ja NADP, tarvitaan monissa aineenvaihdunnan reaktioissa, erityisesti glukoosi-, rasva- ja alkoholimetaboliassa. Muista B-vitamiineista poiketen niasiinia muodostuu myös elimistössä tryptofaani-aminohaposta. Niasiini vaikuttaa myös ihon, hermoston ja ruoansulatuskanavan hyvinvointiin.

Niasiinin puutostauti on nimeltään pellagra ja sen oireita ovat ihotulehdus, ripuli ja dementia. Pellagra oli hyvin yleinen USA:n eteläosissa 1900-luvun alussa.

Lieviä niasiinin puutosoireita ovat ruokahaluttomuus, heikkous, uneliaisuus ja mielenhäiriöt. Myös symmetrisesti esiintyviä iho-oireita voi ilmetä, erityisesti auringonvalolle altistumisen seurauksena.

Suuret niasiinimäärät toimivat lääkkeen tavoin vaikuttaen hermostoon sekä veren rasva- ja glukoosiarvoihin. Oireita ovat oksentelu, huimaus ja kielen turpoaminen. Lisäksi niasiinin yliannostus voi vaikuttaa maksan toimintaan ja alentaa verenpainetta.

Koska B6-vitamiini toimii koentsyyminä aminohappoaineenvaihdunnassa, sen tarve on riippuvainen ravinnon proteiinimäärästä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus (2005) on miehille 1,6 mg ja naisille 1,2 mg.

B6-vitamiinin pääasiallisia lähteitä ovat sianliha, siipikarja, kala ja täysvilja.

B6-vitamiini vaikuttaa ensisijaisesti aminohappoaineenvaihdunnassa. Se osallistuu mm. ei-välttämättömien aminohappojen muodostumiseen sekä punasolujen tuotantoon.

Liian alhainen B6-vitamiinin saanti aiheuttaa heikkoutta, ärtyisyyttä ja unettomuutta. Vakavampia puutosoireita ovat kasvuhäiriöt sekä luuston ja hermoston häiriöt, esim. lihaskouristukset.

Pitkäaikainen B6-vitamiinin yliannostus aiheuttaa hermostohäiriöitä, jotka voivat olla myös palautumattomia. Ensimmäisiä oireita ovat tunnottomuus jaloissa, joista oireet voivat levitä käsiin ja suuhun. Yliannostuksen jatkuessa voi esiintyä kävelyvaikeuksia, uupumusta ja päänsärkyä. Saannin vähentäminen ei välttämättä poista kaikkia oireita.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (2005) mukaan suositeltava folaatin päivittäinen saanti on 300 mikrogramma. Hedelmällisessä iässä oleville naisille sekä raskauden ja imetyksen aikana suositellaan 400 mikrogramma :n päivittäistä saanita. Alhaisen saannin lisäksi folaatin puutoksen taustalla voi olla heikentynyt imeytyminen tai epätavallisen suuri tarve. Esimerkiksi raskaus, syöpä tai tietyt ihosairaudet lisäävät solujen jakautumista, jolloin folaatin tarve on suurempi. Myös alkoholistit ovat alttiita folaatin puutokselle.

Parhaita folaatin ravitsemuksellisia lähteitä ovat tuoreet kasvikset, erityisesti vihreät lehtimäiset vihannekset, hedelmät, marjat, pavut ja täysjyvävilja. Myös maksa sisältää paljon folaatteja, sen sijaan liha- ja maitotuotteissa folaatteja on suhteellisen vähän.

Folaatin puutos aiheuttaa ensisijaisesti megaloblastisen anemian, jossa punasolujen muodostuminen on häiriintynyt sekä sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriöitä. Yleensä folaatin puutoksen taustalla on jokin imeytymishäiriö tai useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden riittämätön saanti.

Vakavan anemian merkkejä ovat närästys, ripuli ja säännölliset infektion johtuen vastuskyvyn heikkenemisestä. Puutos voi vaikuttaa myös hermostoon aiheuttaen masennusta, sekavuutta, huimausta ja uupumusta.

Toksisia oireita ovat ripuli, unettomuus ja heikkous. Johtuen folaatin ja B12-vitamiinin yhteyksistä korkea folaatin saanti voi peittää B12-vitamiinin puutoksen.

B12-vitamiinin suositeltu päivittäinen saanti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) on 2 mikrogramma / päivä.

B12-vitamiinia löytyy pelkästään eläinkunnan tuotteista, joista maksa, kala, liha ja maito ovat parhaita lähteitä. Muista vesiliukoisista vitamiineista poiketen B12-vitamiini varastoituu elimistöön jopa vuosien tarpeeksi. Kasvissyöjät voivat saada B12-vitamiininsa nauttimalla reilusti maitoa, juustoa ja kananmunia. Vegaanien on suositeltavaa käyttää B12-vitamiinivalmistetta.

B12-vitamiinia tarvitaan solujen jakaantumisessa mm. aktivoimaan foolihappoa, joka voi näin toimia punasolujen muodostumisessa. Se myös ylläpitää hermosäikeitä ympäröivää suojaavaa tuppia sekä vaikuttaa luusolujen aktiivisuuteen ja aineenvaihduntaan.

B12-vitamiinin puutos johtuu joko riittämättömästä saannista tai sen imeytymisessä tarvittavan sisäisen tekijän puutteesta, jolloin kyse on pernisiöösisestä anemiasta. Ko. anemiassa punasolujen muodostuminen hidastuu. B12-vitamiinin puutos voi vaikuttaa myös hermostoon aiheuttaen ääreishermoston rappeutumista ja lopulta halvaantumisen. Puutos voi myös aiheuttaa iholla yliherkkyysreaktioita.

Pantoteenihapolle ei ole määritetty suositeltavaa päivittäistä saantia. Arvioitu turvallinen ja riittävä saanti on 4-7 mg päivässä.

Pantoteenihappo on varsin yleinen monissa ruoissa, eniten sitä on lihassa, kalassa, siipikarjassa, kokojyväviljatuotteissa ja vihanneksissa.

Pantoteenihappo vaikuttaa aineenvaihduntaan osana koentsyymi A:ta, joka toimii molekyylinkuljettajana glukoosin ja rasvahappojen hajotusreaktioissa sekä energia-aineenvaihdunnassa.

Biotiinia tarvitaan hyvin pieniä määriä, eikä sen saannista ole annettu suositusta. Turvallinen ja riittävä saanti on 30-100 mikrogramma päivässä.

Biotiinia on lähes kaikissa ruoissa. Monipuolinen ruokavalio turvaa riittävän saannin.

Verrattuna muihin B-vitamiineihin hiljattain löydetyllä biotiinilla on vain vähän tunnettuja tehtäviä. Se vaikuttaa kuitenkin merkittävästi hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien aineenvaihduntaan.

Biotiinin puutos on harvinaista, mutta puutosoireita voi esiintyä parenteraalisesti ravituilla pitkäaikaispotilailla. Puutosoireita ovat ruokahaluttomuus, pahoinvointi, masennus, heikkous ja uupumus.

C-vitamiinin suositeltu päivittäinen saanti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005) on 75 mg päivässä, mutta tarve vaihtelee yksilöiden välillä. Jatkuva fyysinen stressi (infektiot, tupakointi, korkeat elimistön raskasmetallipitoisuudet, tiettyjen lääkkeiden krooninen käyttö tai vakava masennus), lisää C-vitamiinin tarvetta. Esimerkiksi tupakoitsijoilla tarve on n. 100 mg päivässä.

C-vitamiinia on erityisesti sitrushedelmissä. Hyviä C-vitamiinin lähteitä ovat myös peruna, erilaiset vihannekset, kuten kaalit, sekä marjat.

C-vitamiinilla on monia tehtäviä; se mm. parantaa raudan imeytymistä, lisää vastustuskykyä ja toimii antioksidanttina suojaten soluja hapettumiselta. C-vitamiinia käytetäänkin monissa elintarvikkeissa hapettumisenestoaineena. Lisäksi C-vitamiinia tarvitaan kollageenin muodostuksessa. Kollageeni on rakenneproteiini, jota tarvitaan luuston ja hampaiden kehittymisessä sekä arpikudoksen muodostumisessa. C-vitamiini vaikuttaa myös tiettyjen entsyymien toimintaan.

C-vitamiinin puutostaudin eli keripukin ensimmäisiä oireita ovat ikenien verestävyys ja verisuonien heikentyneestä rakenteesta johtuvat ihonalaiset verenvuodot Vähäisen saannin jatkuessa ilmenee häiriöitä lihasten ja hermoston toiminnassa, kuten lihasten rappeutumista, kipua ja masenneusta. Muita puutosoireita ovat anemia, säännölliset infektiot, karhea iho ja haavojen parantumisen hidastuminen.

Pitkäaikainen C-vitamiinin yliannostus johtaa tilanteeseen, jossa elimistö erittää vitamiinia normaalia enemmän. Jos yliannostus lakkaa yhtäkkiä, elimistö ei heti sopeudu muuttuneeseen tilanteeseen, vaan vitamiinin ylimääräinen erittäminen voi johtaa keripukkiin.

C-vitamiinin yliannostus voi aiheuttaa pahoinvointia, vatsan kouristelua, ripulia, päänsärkyä, uupumusta ja unettomuutta. Lisäksi se saattaa häiritä sairaanhoidollisia tutkimuksia tai lisätä munuaiskivien muodostumista.






Photogallery Yliannostus:


Zyrtec yliannostus | Zyrtec Hikipedia


Yliannostus


Esitys "MIT SOMAATTISEN HOITAJAN TULEE TIET PSYYKELKKEIST oh ...


Soodakattilalaitoksen lisveden orgaanisen aineen vhentminen (in Fi


Esitys "MIT SOMAATTISEN HOITAJAN TULEE TIET PSYYKELKKEIST oh ...


Esitys "Www.sosiaalisairaala.fi Samanaikaisen mielenterveys- ja ...


Accord Healthcare Oy - Sildenafil


Yliannostus - Wikiwand


Esitys "Tuottavuus ja ay -liike Juha Antila / SAK. Miksi ...


Johanna Hannus on Twitter: "Nin HS 3.3.2015. Samana pivn Hkin ...


Lehti mess: Spyden yliannostus Teivossa


Yliannostus ja sekakytt vie hengen vuosittain 15 :lt nuorelta ...


Tanssiorkesteri Markojuhani Rautavaara - Yliannostus -LP - 17 ...


Glee-thden kuolinsyy selvisi: Yliannostus heroiinia ja alkoholia ...


tippuvat kyyneleet: yliannostus


Helmi, Maire & Tessa: Ihanuuden yliannostus


Amerikkalaisrokkari kuoli 48-vuotiaana  syyn yliannostus ...


Esitys "Vuosiraportti 2005 Euroopan huumeongelman tilanteesta Nimi ...


LadyBlue is in the House: Yliannostus harmaata


dylanwalkeretu220915VVV_ur.jpg